Myöhäissyksy lautasella - vahvista immuniteettia!


Elämme ihanaa myöhäissyksyä, illat ovat pimenemään päin, ilma viilenee ja ruska kauneimmillaan. Sekä luonto että elimistömme alkavat valmistautua vuoden kylmään ja pimeään jaksoon, mutta vielä kannattaa, ja ehtii nauttia syksyn väriloistosta ennen lumien jäämistä maahan. Nyt onkin juuri oikea aika tukea jaksamistamme ja auttaa elimistöämme selviämään kylmemmän vuodenajan yli valitsemalla lautasellemme oikeanlaisia ruokia. Ruokia, jotka tekevät meistä hyvinvoivia myös pimeyden laskeuduttua! 

Ensimmäinen vinkkini onkin kaivaa kattilat, padat ja uunivuoat kaapeista ja nauttia suussasulavista lämpimistä ruuista ja sesongin herkuista. Pimeän, kolean ja tuulisen päivän päätteeksi on mukava istahtaa pöytään, jossa porisee lämpimät padat. Vennerin Keittiöstä löydät lukuisia lämmittäviä, ravitsevia kasvisreseptejä arkeesi - ja autat samalla apua tarvitsevia syömään paremmin. 

Toinen vinkkini on täyttää ruokalautanen värikkäällä ruualla. Väreissä on antioksidantteja. Mitä vahvempi väri on, sitä laajemman antioksidanttisuojan se tarjoaa koko elimistölle. Värit ei tee hyvää pelkästään keholle vaan piristää myös mieltä. Syksyllä värejä löytyy upeista, kotimaisista juureksista. Porkkana, tomaatti, punajuuri, bataatti ja monet kaalit tuovat väriä pöytään läpi talven. Niistä voi helposti loihtia terveellisiä, edullisia ja helppoja ruokia. Myös kesän ja alkusyksyn aikana poimitut marjat odottavat pakkasessa pääsyä puuron ja jogurtin kaveriksi, smothieen sekä vain sellaisenaan naposteltavaksi. Sesongissa olevat hedelmät tuovat tietysti myös väriä syksyyn. Tällä hetkellä luumut, satsumat, viikunat ja melonit sekä pian myös persimonit maistuvat mielettömän herkullisille.

Mitä muuta voimme tehdä vahvistaaksemme immuniteettia?

Kehomme rakastaa terveellisiä rasvoja. Rasvoja ei tarvitse pelätä, mutta ne on hyvä valita viisaasti. Kylmäpuristettu oliiviöljy, maukkaat pähkinät ja siemenet ja niistä puristetut tahnat ja öljyt, avokadot, rasvainen kala ja kohtuudella käytettynä aito voi. Näistä saamme välttämättömiä rasvahappoja, jotka pitävät vastustuskykymme vahvana. Lisäksi ne antavat aivoille ja hermostoille riittävästi potkua ja polttoainetta myös talven harmaina hetkinä. Hyviä rasvoja saa helposti lisättyä päivän aterioihin. Oliiviöljypohjainen yrttiöljy maistuu taivaalliselle salaatin, uunijuuresten tai leivän päällä. Koristele sillä myös lämpimät keitot!

Pähkinät ja siemenet antavat elimistölle hyvien rasvojen lisäksi paljon tärkeitä rasvaliukoisia vitamiineja ja mineraaleja ja sopivat hyvin naposteltavaksi tai ruuan päälle ripoteltavaksi. Siemenet ja pähkinät sopiva erinomaisesti myös leivontaan – uunituoreet siemensämpylät vievät kielen mennessään.

Hyvälaatuisen proteiinin saannista kannattaa pitää erityistä huolta, sillä riittävän proteiinin saanti on elimistöllemme ehdottoman tärkeää, ne ovat kehomme tärkeimpiä rakennusaineita. Ilman proteiinia ei elimistömme solut pääse uusiutumaan, eikä ruoansulatuksemme toimi optimaalisesti. Kasviperäisiä proteiininlähteitä ovat jo aiemmin kehutut siemenet ja pähkinät, täysjyväviljat, palkokasvit sekä niistä valmistetut kasviproteiinituotteet. Muita hyviä proteiininlähteitä ovat liha (suosittelen kokeilemaan riistalihaa), (luomu)kana, kala, ja tietysti kananmuna.

Ei unohdeta myöskään hiilihydraatteja. Silloin, kun ne syödään täysjyväversioina ja tarpeen vaatiessa gluteenittomina, saadaan niistä elimistölle paljon tärkeitä vitamiineja, kuituja ja kivennäisaineita! Talviaikaan, kun väsy meinaa vaivata jo alku iltapäivästä, voi kokeilla viisaan Kaisa Jaakkolan ruokavaliovinkkiä, jossa proteiinipitoiset ruoat syödään lounasaikaan ja hiilihydraattipitoiset illalla. Sisällytä illan aterioille hiilihydraatteja, vaikka rajoittaisitkin niiden määrää. Näin hiilihydraattien helposti aiheuttama väsymys ei lannista päivällä, vaan voi omalta osaltaan auttaa hermostoa rauhoittumaan ja siirtymään unten maille illallisen jälkeen.

Ruoka on syömisen ja ravinnonsaannin perusta, mutta me täällä pohjoisessa asuvat tarvitsemme D-vitamiinia talviaikana – monet meistä jopa ympäri vuoden. D-vitamiini tunnetaan etenkin vaikutuksistaan luustoon, mutta se osallistuu myös mm. immuniteetin säätelyyn ja säätelee satojen geenien toimintaa elimistössämme. D-vitamiinin lisäksi meidän tulisi huolehtia myös suoliston kunnosta – riittävästä pro- ja prebioottien saannista. Probiootit ovat kehon toiminnan kannalta hyödyllisiä bakteereita kuten maitohappobakteereita, joita saat mm. hapatetuista tuotteista sekä probiootti-lisävalmisteista. Prebiootiksi kutsutaan liukenevia kuituja ja kuidunkaltaisia hiilihydraatteja, jotka eivät imeydy kehoomme vaan toimivat suolistossa kasvualustana hyville bakteereille. Prebiotteja saamme esim. maa-artisokasta, sipuleista, puolikypsistä banaaneista ja pavuista, kikherneistä ja linsseistä.

Kaamosaikana lämpimät ateriat tuovat kaivattua lämpöä mutta tämän ohella olisi hyvä pitää mielessä myös säännöllisten aterioiden luoma tasapaino ja ennen kaikkea armollisuus ja salliminen.

Nyt on aika pysähtyä nauttimaan ravitsevasta, lämmittävästä ruuasta kaikessa rauhassa! 

❤️ Cessi, Vennerin ravintoneuvoja